LÄNSI-SUOMEN
VALJAKKOURHEILIJAT
RY

Tyhja2000x350

 

SEURASSA TAPAHTUNUTTA:

Sulanmaan MM-kilpailut handlerin silmin - WCH Dryland Szamotuly-Kozle Puola

Puolan MM kilpailuihin startattiin kilpailuaikataulun julkistuttua alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen päivää aikaisemmin. Siis startti maanantaina lähtö suoraan työpalaverista baanalle. Matkasimme laivalla Helsinki – Tallinna ja siitä sitten oli suunnitelmana Via Balticaa pitkin Varsovaan ja A2-tietä kohti Poznania. Kilpailupaikka oli 30 km päässä Puolan vanhimmasta ja Helsingin kokoisesta kaupungista.

Tallinnasta ajoimme Pärnun eteläpuolelle ja siellä yövyimme autossa ensimmäisen kahdeksasta autossa nukutuista öistä. Koirien aamujuotto ja matka jatkui kohti Liettuaa ja Latviaa ja Puolaa. Ajopäivänä ajoimme 17 tuntia pitäen koirien juotto- ja pissatustauot. Maajoukkueen jäsenten viestitettyä tietöistä suunnitellulla ajoreitillä kohti Varsovaa muutimme ajoreitin tielle 61. Tämä valtatie kiersi kaikki kylät ja kaupungit ja niitä oli reitin varrella parhaimmillaan 10 kilometrin välein. Tuli nähtyä Puolan pikkukaupunkeja ja maaseutua.

Tyhja200x10IMG1863

2. yö vietettiin rekkaparkissa Parzeczewissa. Seuraavalle ajo- ja lepopäivälle matkaa kisapaikalle jäi 200 km (kokonaisajomatka yhteen suuntaa 1350 km).

Perille saavuttiin keskiviikkona aamupäivällä. Kisapaikalla ensimmäisenä piti ilmoittautua toimistossa ja allekirjoittaa järjestäjälle vastuuvapautuslomake. Sen jälkeen sitten traktorilla avustettiin stage-outille. No meidän autoa ei voitu avustaa, kun Ivecossa ei ollut lainkaan vetolenkkiä. Kokeiltiin 4,5 tunnin aikana viittä eri vetolenkkiä, vaan mikään niistä ei ottanut jengalle. Siinähän se meni odotellessa. 8 koiran pissittäminen ja ruokkiminen auton ketjuissa suhteellisen vilkkaan kadun varressa oli kohtuullisen pelottavaa. Lopulta RM antoi luvan pysäköidä metsän reunaan lähelle lähtöä norjalaisten viereen.

Ilo pysäköinnistä oli lyhytaikainen. Illalla pimeässä oveen kolkutti kaksi järjestäjän edustajaa ja neljä puolalaista poliisia. Puolan lain mukaan metsään leiriytyminen on kielletty. Yritin selittää, että emme ole metsässä vaan tien reunassa ja autoamme ei saatu hinattua stage-outille ja meillä on RM:n lupa.

Onneksi norjalaisilla Moenilla ja Sörumilla oli isot ja painavat autot ja paremmat puhelahjat. Saivat kirjallisen luvan jäädä ja meitäkään ei häädetty.

Puolassa oli satanut neljä viikkoa ja reittejä jouduttiin lyhentämään 800m. Heinäpelto oli vedestä upottava, pehmeä ja osittain veden vallassa.

IMG1877IMG1876

Kumisaappaat olivat ainoat soveltuvat jalkineet kisapaikalla. Niitä järjestäjä myös hankki myyntiin kisaravintolasta.

Stage-out oli merkitty maittain. Suomen alue oli puidulla maissipellolla. Muulle alueella ei saanut pysäköidä.

Tyhja200x9IMG1870

Keskiviikkoiltana Antti kävi otsalampun valossa tutustumassa pitkään rataan (7 km) ja torstain eläinlääkäritarkastuksen jälkeen kävin myös minä kävelemässä 5,3 km radan.

Tyhja200x8UraPuolassa

Loppuosa reitistä oli todella mutaista, mutta hyvääkin uraa oli. Pahimpiin paikkoihin uralle vietiin olkia, jotka kantoivat yllättävän hyvin.

Samoin varikolla ja lähtöön vieville urille pyöriteltiin isoista pyöröpaaleista lauantaina olkia. Sitä ennen pahimmissa paikossa vettä oli jopa puoleen sääreen.

Järjestäjät yrittivät parhaansa haasteellisissa olosuhteissa. Kilpailukeskus oli paikallinen jalkapallokenttä. Saimme varmasti tallattua nurmikentän pilalle. Bajamajoja ja suihkuja oli riittävästi ja lämmintä vettä. Kilpailijoille kilpailumaksuun sisältyi keittolounas. Etukäteen varaten oli voinut ostaa aamiainen-lounas-päivällinen ruokailupaketin. Olimme varanneet ne ”vapaapäiville” siis torstaille ja sunnuntaille. Varsinaisina kilpailupäivinä ei aikataulullisesti oli ollut kyllä aikaakaan osallistua kaikkiin ruokailuihin.

Avomallin Ursus-traktorilla siirrettiin autoja ja asuntovaunuja kuravellissä. Perjantaina saatiin avatuksi varikolle toinen reitti maatalon pihan läpi. Siihenkin piti ajaa hiekkaa, muuta ei ollut niin pehmeä kuin alkuperäinen tuloreitti, johon mm. jumittui iso asuntoauto. Se piti kahden traktorin voimin vetää takaperin pois.

Isot kärryluokat ja DS2 kilpailivat pe – la. Kaksi starttia päivään piti handlerinkin kiireisenä. Mukaan pakattu kamera pysyi tiukasti autossa kuskin penkin alla.

Uutena kilpailussa oli Control zone ja Ling Up Zone. Kun koirat joutui kuljettamaan useamman sata metriä lähtöalueelle, oli rakennettu Control area, jossa varusteet tsekattiin ja jossa piti olla 10 minuuttia ennen starttia numerojärjestyksessä. Ling Up ja Waiting Zonella sitten odotettiin se 9 minuuttia starttiin.

Ensin oli tieto, ettei reitin risteyksiä suljeta (vaikka aidat oli laitettu valmiiksi). Aika reitin alkupäässä olisi pitänyt mm. kääntyä takaviistoon isommalta uralta 7 km reitillä, jonka ajoivat pyöräilijät ja DR8 ja DR6. Kilpailijat ja joukkueenjohtajat vetosivat turvallisuuteen ja lopulta tuli perjantaiaamuna tieto, että isoihin kärryluokkiin laitetaan risteyksiin aidat paikalleen. Lopulta aidat olivat käytössä kaikilla – ei niitä purettu vaan ratavahdit käänsivät reitin sen mukaan, mikä luokka starttaa.

Perjantaina DR6 koirat juoksivat ja kuski ajoi täydellisen ajon ja se toi puolen minuutin johdon kisaan. Kakkosessa sen sijaan huskyt halusivat juosta vasemmassa reunassa, jos kovaa pohjaa olisi keskellä tai keskellä silloin, kun kovaa pohjaa olisi ollut oikeassa reunassa. Kovilla osuuksilla oli ihan kärjen vauhdissa, mutta mutaisella loppuosuudella hiipui kuski. Sijoitus 6. ensimmäisen päivän jälkeen.

Lauantaina startti ensimmäisenä DR6 luokassa. Kerran johtajakoirat hidastivat ja saivat aikaan pienen sotkun, jonka onneksi selvittivät sen itse. Siinä hukkaantui muutama sekunti, mutta lopulta eroa seuraavaan tuli lisää 15 sekuntia ja Antille viides MM-kulta 45 sekunnin erolla seuraavaan. DS2 RNB-luokassa taistelu mudassa jatkui ja sijoitus lopullisestikin oli 6. 34 sekuntia perässä voittajaa ja 17 sekuntia mitaliin.

Kiitokset kaikille valjakkoa lähtöön ja takaisin varikolle avustaneille! On se hieno hetki saada laulaa Maammelaulua!

Kotimatkalle startattiin heti palkintojenjaosta ja tavoite oli paahtaa A2:sta Varsovan ohi. 7. yö autossa vietettiin McDonaldsin parkkipaikalla. Maanantaina ajettiin 17 tuntia putkeen, jolloin pääsimme Tallinnaan puoliltaöin odottamaan aamun ensimmäistä lauttaa. Reissussa vierähti 8 päivää ja ajomatkaa kertyi kaikkiaan 3150 km.

IMG70202IMG1901

Palkintojenjako ja mitalikahvit

MM-menestystä

L-SVUN:n jäsenistä Antti Mäkiaho ja Ville Halme ovat saavuttaneet menestystä Puolassa järjestetyissä IFSS:n MM-kilpailuissa. Antti voitti MM-kultaa DR6-luokassa ja Ville pronssia DR8-luokassa. Seura onnittelee molempia mitalisteja.

OnnittellukorttiAnttiOnnittelukorttiVille

Jämin Syyskisa 2017

Muutaman vuoden tauon jälkeen Jämillä järjestettiin sulanmaankilpailun sisällä myös rekikoirien kilpailukoe REK. Yhteistyökumppanina kokeen anomisessa ja järjestelyissä oli AVEK. Kiitokset AVEK:ille. Ennakko-odotus oli, että kilpailukoe toisi tapahtumaan lisää osallistujia, mutta totuus oli kyllä toinen. Osallistujia oli juuri ja juuri tavanomainen määrä.

Koetulosten laskentaan oli rakennettu oma erillinen tulos-osio, jonne vietiin Extimen tuloslistalta tiedot. REK-tulokset saatiin valmiiksi hyvissä ajoin kilpailuluokkien välillä.

Kilpailu saatiin vietyä läpi kuulaassa syyssäässä. Kilpailuhuumasta sai myös nauttia sohvamusherit kotisohvalla. Live-lähetys nettiin alkoi molempina kilpailupäivinä tasan klo 10 ja tulospalvelu väliaikoneen on-line L-SVU:n nettisivulla. Palaute nettilähetyksistä on ollut pelkästään positiivista.

 

Kilpailussa nopeimman keskinopeuden ajaneelle Ville Halmeelle (keskinopeus 34,387 km/h) luovutettiin erikoispalkintona ”Hätä seis” -lumiankkuri.

REK-koe Jämijärvi 30.9 – 1.10.2017

Tulokset:

Gröndahl Milla REK2

Mustonen Mia REK0

Mäkelä Marjo REK2

Mäki-Arvela Sampsa REK3

Nurmi Mikko REK0

Parikka Kirsti REK0

Pelli Johanna REK3

Pärssinen Elli REK0

Rantanen Tanja REK1

Valkeavirta Teemu REK3

 

Perusaika 0:15:56,4

Kahden viikon kuluttua sitten taas Jämille!

Jämi-SM 2017 World Cup-kilpailu jossa on koirapyöräilyn, DS2, DR4, DR6, DR8 Suomenmestaruudet on silloin jaossa.

Tyhja200x7SyysJami20171

SHKS - Sommerhundekjørerskolen 2017

Tyhja200x2Kuva1

Skeikampenin huipulla

Kesällä, heinäkuussa, järjestetty valjakkourheiluleiri oli ainutlaatuinen kokemus. Leiri järjestettiin Gausdalissa, Skeikampen nimisen vuoren juurella Norjan mahtavissa maisemissa. Leiri oli suunnattu nuorille valjakkourheilijoille ympäri maailmaa. 13-18- vuotiaita nuoria oli suunnilleen 60 henkeä. Suomesta, Isosta-Britanniasta, Tanskasta, Ruotsista ja jopa Yhdysvalloista saakka oli leirillä osallistujia, mutta suurin osa leiriläisistä oli norjalaisia. Leirinohjaajia oli myös muualtakin kuin Norjasta, eräät olivat Belgiasta ja Sveitsistä. Suomesta meitä oli 4 tyttöä leirillä, mikä oli mahtava asia, sillä se on isoin määrä mitä Suomesta on leirille aikaisempiin vuosiin verrattuna päässyt.

Leiri kesti viikon ajan. Sinä aikana asustimme erikokoisissa mökeissä pitkin leirialuetta. Leirillä aamuisin oli koiratreenit. Jos koiraa ei ollut leirillä mukana omasta takaa, leirinohjaajilta sai lainakoiran. Suurin osa koirista oli haskeja ja saksanseisojia. Lainakoiran saanti olikin jännittävää, sillä niistä oli pidettävä huolta itse. Koirien omistajat antoivat tarvittavat tavarat ja varusteet koiran hoitoon, mukaan lukien ruokaa, kupin, häkin ja koiratreenejä varten valjaat, juoksuvyön ja talutushihnan. Saimme jokainen sponsoreilta erilaisia lahjoituksia esimerkiksi Non-Stopilta vetoliinan. Jokainen sai myös oman leiritakin.

Meidät jaettiin n. 5 hengen kokoisiin tiimeihin. Ryhmät olivat nimetty sponsorien mukaan ja eriryhmäläiset tunnisti tiimi t-paidasta, jotka olivat kukin erivärisiä. Leiri koostui tietyistä erilaisista aktiviteeteista päivittäin. Joka päivä aamulla aamupalan jälkeen, meillä oli koiratreenit. Jokainen ohjaaja oli erikoistunut eri lajeihin. Treeneissä käsittelimme ryhmittäin eri luokkien treenaamista, jonka jälkeen pidimme pienen palaverin, jossa ohjaajat kertoivat meille lisää lajin treenaamisesta ja siinä kilpailemisesta. Lajeina meillä oli pitkä matka, nordic style (hiihto ja pulkka), canicross sekä kickbike + pyöräily.

Pitkää matkaa harjoiteltiin n. 8 koiran valjakossa kärryn kanssa. Jokainen sai vuorollaan istua kärryn kyydissä sekä ajaa sitä. Muut olivat lava-auton kyydissä, joka ajoi valjakon edessä, siltä varalta, että ajajat tarvitsisivat apua. Pysähdyimme aina tietyn matkan välein juottamaan koiria, sillä sää oli lämmin ja mäkinen maasto ja painava kärry tekivät työstä koirille raskaan.

Tyhja200x3Kuva2

Pitkän matkan treenausta

Hiihtoa ja pulkkaa ei kesällä tietenkään voinut käytännössä harjoitella, joten kävimme kävelemässä koirien kanssa maastossa ja harjoittelimme tottelevaisuutta. Kävelyn jälkeen tätä lajia harrastava ohjaaja kertoi meille, miten näitä lajeja voidaan treenata eri vuodenaikoina. Hänellä oli pulkka mukana ja pisti meidät kasaamaan sen. Samalla hän myös kertoi mitä mikäkin osa tekee ja mitä varten on siinä paikalla.

Canicrossissa harjoittelimme mäkitreenillä. Aluksi pidimme pienen kuntopiirin, jotta paikat lämpenisivät. Juoksimme koirien kanssa pitkää loivaa mäkeä ylös ja kävelimme alas. Teimme myös erilaisia harjoituksia tottelevaisuuteen liittyen.

Kickbike ja pyörätreenissä kävimme ajamassa n. 3-5km lenkin koirien kanssa. Jos ei ollut kickbikea tai pyörää mukana leirillä, niin ohjaajat ja leiriläiset lainasivat omiaan niille joilla ei ollut. Vetolenkin jälkeen treenasimme ilman koiraa jyrkkään mutkaan ajamista ja potkutekniikkaa.

Joka päivä pidimme myös jonkunlaisen treenin ilman koiria. Yhtenä päivänä kävimme vaeltamassa, toisena taas juoksimme vuoren päälle tai pidimme vaikkapa kuntopiirin. Joka päivälle meille oli suunniteltu tiimikisa, jossa kilpailimme tiimeissä toisia tiimejä vastaan. Eräänä päivänä meillä oli suunnistuskisa ja toisena taas tietokilpailu. Kisat olivat siis vauhdikkaasta liikunnasta ulkona ja sisällä hiljaisen aivojumpan väliltä. Leirin lopuksi katsottiin mikä joukkue oli pärjännyt parhaiten ja paremmuus järjestyksessä meidät sitten palkittiin erilaisin tavaroin esim. koirien tossuilla.

Tyhja200x4Kuva3Tyhja200x5

Tyhja200x6Kuva4

Vaeltamassa vuorilla

Leiri oli kyllä tapahtuma täytteinen ja erittäin mukava. Yhden yön nukuimme tiipiissä pienen kosken vieressä, parin kilometrin päässä mökeistämme. Kävimme pelaamassa porukalla suojalkapalloa, joka tosin muuttui muutaman peliminuutin jälkeen suopainiksi. Välillä sitten vain hengailimme kavereiden kanssa mökeissämme ja juttelimme vaikka sun mistä. Voisin kertoa vielä paljon muutakin hauskaa leiristä, mutta jos joku junnu nyt innostui tästä ja haluaa osallistua ensi vuonna, pilaisin yllätyksen, sillä leirillä on paljon jännää salaista ohjelmaa. Suosittelen todella paljon junnuille tätä leiriä, sillä se oli ainutlaatuinen kokemus ja siellä oli mitä parhain tunnelma ja ennen kaikkea seura! Leirillä saa paljon uutta tietoa ja kokemusta ja paljon uusia kavereita ympäri maailmaa! Leirille ei tarvitse muuta itse tuoda kuin vaatteet ja sen sellaiset, koirasta lähtien paikanpäältä saa lainaan tarvittavat asiat. Ja maisemat Norjassa on itsestäänkin näkemisen arvoiset. Joten ei kun pakkaamaan jo valmiiksi laukkuja ja leirille vaan!

 

Jämin Kevätkisa 2017

Jämin Kevätkisa 2017 saatiin kilpailla hienossa säässä. Jää oli sulanut juuri sopivasti (avustettuna tosin) Jämin kilpauralta. Edellisessä viikonvaihteessa jäätä poistettiin lanaamalla ratatiimin ja parin mönkijän voimalla.

Puitteet olivat hienot 2016-2017 kilpailukauden päättävään sulanmaankilpailuun. Sää suosi, aurinko paistoi ja lämpötilakaan ei kivunnut liian korkealle. Osallistujia oli 86 kilpailijaa ja kaikkiaan 13 eri sarjaa. Jämin Kevätkisa 2017 kilpailuun L-SVU sai myös toteutettua pitkäaikaisen haaveen rakentaa väliaikapiste radalle. Väliaikapistettä oli suunniteltu viritettävän jo useampaan kilpailuun, mutta se oli kaatunut tähän asti muun talkooväen sairaustapauksiin.

Nyt samaan pisteeseen saatiin Live-videokuvaus ja väliaika. Videokuvaa lähetettiin L-SVU:n youtube-lähetyksenä ja samalla kuvan elävöittämiseksi oli rakennettu tekstityksenä kilpailijan nimi, jota odotetaan ja hänelle odoteaika. Ensimmäisenä startanneelle DS2-luokalle ei tuloksissa ole väliaikaa pienten teknisten ongelmien vuoksi, mutta kukin kilpailija voi käydä kuuntelemassa väliaikansa (Arkisto ->Video->Jämin Kevät 2017).

Toivottavasti kotona kisakatsomoissa oli tunnelma korkealla myös niillä, jotka eivät paikalle päässeet.

Nopeimman keskinopeuden palkinto luovutettiin DR5-8 luokassa kilpailleelle Ville Halmeelle keskinopeudella 34,607 km/h seuraavaksi nopeimman keskinopeuden saavutti Juha Lipponen koirapyöräilyssä 33,947 km/h. Tulokset voi käydä kurkkaamassa tulosarkistosta.

Tyhja200x1Jaminkevat2

Ohkolan Kevätkisa 2017

Jos pohjoisessa Suomessa edelleen ajetaan reellä, Mäntsälässä korkattiin sulanmaan kausi Ohkolan kevätkisoissa. Kotoa kilpailupaikalle lähtiessä oli yön aikana tullut täysi talvi - Lunta satanut maahan muutama sentti, mutta Mäntsälää lähestyttäessä oli maa paljas ja sula.

Sulanmaan kilpailujen järjestäminen on talven rekikisoihin verrattuna vähemmän riskialtista sääolojen suhteen. Maa on joko kuivaa tai kuraista. Jos ajankohta ei ole liian aikainen, ei jäätiköstä ole yleensä pelkoa. Nytkin kilpailijat saivat nauttia kunnollisesta kurakuorrutuksesta.

Kilpailuissa on hienoa tehdä yhteistyötä osaavan väen kanssa. Nämäkin kilpailut saatiin lävitse ihan minimimiehityksellä. Se ei olisi mahdollista, ellei jokainen talkooväestä olisi rautainen osaava ammattilainen alueellaan ja työtehtävät sujuvat. Aamulla on aina kovasti kiirettä ja milloinkaan se ei käy ilman muutamaa ylimääräistä mutkaa. Nyt kiireen aiheutti väärään aikaan kaatunut tietokone. Tosin lohduttava oli Iiskon kommentti: ”Ei se kiire tule kuin ihan lopussa…”Kukaan kilpailijoista ei tälläkään kertaa härdelliä liiemmin edes havainneet.

Ohkolassa oli mukavasti mukana myös ihan ensikertalaisia kilpailemassa. Koirarotujen kirjoa oli nähtävillä koirajuoksussa ja harrastekärryluokassa. Lasten koirajuoksussa juoksumatkaa oli kasvatettu ja hienosti pienet ja pikkasen isommatkin juoksijat selvisivät reitistä kaatumatta. Pienimmillä oli avustaja mukana jarruttamassa koiraa. Lasten ilmeet olivat riemukkaita suorituksen jälkeen.

Nopeimman kierrosajan ajoi koirapyöräilyssä Matti Laaksonen 33,845 km/h ja useassa  kärryluokassakin oli myös kovavauhtinen kilpailu. Osallistujia kilpailussa kaikkiaan 72.

Seuraavan kerran nähdään Jämillä!

Tyhja200x200n

Arvonta

Kilpailemalla osallistut Kickbiken arvontaan!

L-SVU arpoo kaikkien järjestämiinsä sulanmaankilpailuihin (keväällä 2 kilpailua; Ohkola ja Jämi ja syksyllä 2 kilpailua) osallistuneiden kesken Kickbiken. Malli julkistetaan myöhemmin! Seuraa sivujamme!

Jokainen maaliin ajettu/juostu suoritus tuottaa kilpailijalle yhden arvan Kickbiken arvontaan (ei kosken pienten lasten juoksuluokkaa).

Arvonta suoritetaan syksyn viimeisen kilpailun jälkeen Jämillä.

KaariM2 KaariO2